Toqqaviusinnaasut

Asiap toqqaviusinnaasunik misissueqqissaarnermik piginnaasaqarluarnermigut, toqqavissap periarfissai aammalu akornutigisinnaasai takutilluarsinnaavai. Assersuutigalugu issittumi qaarsuunngitsumi toqqaveqarniaraanni, pissutsit assigiinngitsut misissoqqaarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq soorlu; nuna qeriuaannartoq, nunap iluata erngata killinga, qaarsoq sioqqanik saanngumillu qallerqqappat, qaleriissat issussusaat, nunami ikiariissat suussuserneri qanorlu imeqartigineri misissugassaasarlutik.

Misissuinitsigut nunap saanngullu nammassinnaassusaanut sunniisartut ersersittarpavut. Taamaasilluni toqqaviliorniarnermi iluameersumik akia missingerneqarsinnaalersittarparput aammalu naatsorsuutaanngitsumik toqqaviliap ilaartornissaagaluanik pinngitsoortitsisinnaalluta.

Nuna saanngullu qaarsumut qalliutaasup issussusaata uuttornera, imaluunniit nunami ikiariissat nalunaarsorneri. Misissuinermi qillerineq/assaaneq, georadar imaluunniit seismik atorneqartarpoq.
Saanngup nammassinnaassusaata uuttornera, toqqaviusinnaasumi misissuinikkut aammalu laboratoriami saanngup suunerata misissorneratigut.
Nunap iluata erngata killingata uuttornera
Qerunnerit kiviallannerillu peqqutaallutik aqquserngit qanoq aseruaatitersimatiginerinik misissuinerit takutitsinerillu
Qaarsup pitsaassusaata misissornera, refraktionseismik atorlugu nunamit, tatsini imaluunniit sineriammut qanittumi uuttuinikkut.
Saanngup qerilluni suanngarsinnaaneranik misissuinerit.

Asiaq nunamik aammalu issut qaleriissaanik misissuinerit nalunaarusiallu nunatsinneersunik 25.000-inik peqarpoq.

Attavissaq:

Martin Nauta
Aqutsisoq